Kuvittele karu maisema, lumiset maailman korkeimpien vuorten huiput, jäätikköjen vallatessa niiden seinämät, sini-vihervetiset järvet täynnä jääkylmää vettä ja viimein kun kevät vihdoin saapuu laaksoon, kuvittele se kukkameri valkoisen ja pinkin väreissä. Tämä kaikki on Hunzan laaksoa Pakistanissa. Kesällä pölyttämisen jälkeen, kukat muuttuvat aprikooseiksi, omeniksi, kirsikoiksi, manteleiksi ja saksanpähkinöiksi.

Hunzan laakso, tai tarkalleen sanoen Fair Trade Mountain Fruit yritys, on se josta aprikoosinsiemenöljymme ja mantelinsiemenöljymme on kotoisin. Alue on jo vuosisatojen ajan ollut kuuluisa hedelmistään ja pähkinöistään. Vuodesta 2000 lähtien osa kasvatusta on tehty Reilun kaupan säännöin.

Kyse ei ole vain kirjojen saamisesta yhteisön kouluihin, opintojen tukemisesta stipendein ja leikkipaikkojen rakentamisesta, sähköä tuovista generaattoreista ja kastelujärjestelmien rakentamisesta: „Reilun kaupan ansiosta naisilla on lupa tehdä palkallista työtä ja olla johtavassa asemassa“, sanoo Richard Friend, joka on ollut mukana projektissa alusta saakka. Melkoinen saavutus perinteisessä muslimiyhteisössä.

Valtaosa ihmisistä Hunzassa kuuluu Ismaili muslimiyhteisöön, joka on tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi tieteen ja taiteen tukemisesta sekä tyttöjen, että poikien koulutuksen edistämisestä. Se, että 200 vuoden ajan molemmilla, hedelmä- ja pähkinäviljelyksillä, on pääosin ollut kahden sadan naisen työyhteisö, ja että sitä on menestyksekkäästi johdettu naisvoimin on saavutus, joka laittaa miehet miettimään ja kyseenalaistamaan ennakkoluuloja.

Naiset ja miehet osallistuvat sadonkorjuuseen. Aprikoosit kuivataan kylätiloilla. Muutaman päivän päästä kivet poistetaan ja lähetetään käsittelylaitokseen Damasiin, missä ne rikotaan ja ydin poistetaan. Noin 30% ei tule ulos kokonaisena ja hajoaa; pienet palaset ovat omiaan öljynpuristukseen – sieltä saadaan lopullinen aprikoosinsiemenöljy. (Manteliöljylle menetelmä on samanlainen).

Tuotannon johtokunta, johon kuuluu 6 000 maanviljelijää päättää miten Reilun kaupan rahat käytetään. Suuri osa heistä osa on naisia ja heihin kuuluu tietenkin myös ne kaksi naista, jotka johtavat tuotantoa. Vuosittainen sadonkorjuu vie noin 8 kuukautta, ja loput 4 kuukautta on aikaa opettaa naisille uusia taitoja kuten ompelemista, millä voi hankkia lisätuloja.

Reilu kauppa on parantanut elämää Hunzan laaksossa. Mutta elämässä selviäminen on yhä haastavaa, eikä vain äärimmäisten lämpötilojen takia. Talvisin pysyvää hallaa on kuukausia ja kesät ovat paahtavan kuumia. Laakso on myös eristyksissä. Sen yhdisti ennen etelässä Peshawariin ja Islambadiin ja pohjoisessa Kiinaan valtatie National Highway 35, paremmin tunnettuna nimellä Karakorum Highway.

Valtaisa maanvyöry vuonna 2010 ei vain sulkenut valtatie 35, vaan myös patosi Hunza -joen luoden valtavan järven – tuhansien ihmisten piti vaihtaa asuinpaikkaansa. On edelleen suuri vaara, että järven pato murtuu ja tulva valtaa koko laakson. Tämän lisäksi on vielä olemassa poliittiset uhat.

Photo credit: Tropical Wholefoods